Kotitalouden ja pienen yrityksen tilanne on lainarahoitusta pohdittaessa
varsin yhtenevä vakuuskäytännön suhteen eli pankit
vaativat pääsääntöisesti tällä
hetkellä turvaavan reaalivakuuden ja vain pienehköissä
luotoissa voi nimivakuus olla pankille riittävä vakuus. Myös
vakuudettomia kulutusluottoja on tarjolla, mutta näissä luoton hinta
on selvästi vakuudellisia luottoja korkeampi.
Lisäksi pankkien vakuusarvostukset eri omaisuuserien osalta ja
rahalaitosten välillä vaihtelevat useita kymmeniä
prosentteja. Vakuusarvostus onkin yksi huomioitava seikka lainaa ja
rahoittajaa valittaessa. Omarahoitusosuutta voi asuntolainoissa pienentää
valtion osatakauksella. Pienillä yrityksillä on mahdollisuus saada lainaa
kevyemmällä vakuuskohtelulla Finnveran kautta.
Rahan-hinta on tietysti merkityksellinen ja on hyvä havaita, että
lainan kokonaiskorko muodostuu useasta eri hinnoittelutekijästä
(viitekorko + marginaali + nostokulut + leimavero poistuu 29.4.98 jälkeisistä lainoista). Yksi hyvä tapa
saada eri lainat vertailukelpoisiksi on määritellä samalle
laina-ajalle ja samalle lainamäärälle yhtenevällä
erävälillä lainan todellinen kokonaiskorko, joka huomioi kaikki
luottokustannukset. Melko luotettavaan lopputulokseen pääsee
laskelmalla kokonaiskustannukset laina-ajalta euroina ja vertaamalla
niitä eri lainatarjousten välillä toisiinsa yhdessä
nostokustannusten kanssa. Huomioitavaa on myös se, että korkojen
vähennysoikeus verotuksessa on muuttunut. Korot vähennetään pääsääntöisesti
pääomatuloista. Asuntolainojen kohdalla sovelletaan muutoin alijäämähyvitystä.
Tavallisten kulutusluottojen korot eivät siis ole kotitalouden kannalta enää
vähennyskelpoisia verotuksessa.
Huomioitava seikka on myös viitekorko ja sen muuttaminen, sillä
koron vaihtelusta aiheutuva lainakustannusten muutos on lainanottajan
kustannuksia pienentävä tai nostava tekijä riippuen siitä,
mihin suuntaan korko kulloinkin muuttuu koron tarkistushetkellä.
Tällä hetkellä on markkinoilla euriborkorkoja(1,3,6,12 kk),
jotka muuttuvat aina valitun korkojakson mukaan. Primekorkoja, joiden
muutoksista päättää kunkin pankin johtokunta pankin
sisäisellä päätöksellä. Markkinoilla on myös kiinteäkorkoisia asuntolainoja
(käytännössä 3 tai 5 vuoden kiinteitä korkojaksoja).
Oma merkityksensä on myös sillä, miten lainanottajan
mahdollisuudet muuttaa esim. viitekorkoa laina-aikana on lainasopimuksessa
määritelty, sillä tämä, joko antaa joustavuutta
lainojen hoitoon tai aiheuttaa turhia kustannuksia, mikäli viitekorkoa
kesken laina-ajan haluttaisiin muuttaa. Lainojen uudelleenjärjestelyt helpottuivat leimaveron poistumisen myötä.
Lähde: Suomen Rahatieto SRT Oy 9/2003